Ei enää alokas vaan viestimies :-) Perjantaina meillä oli vala ja mut ylennettiin viestimieheksi, yeah! Hieno fiilis: alokaskausi on ohi ja uudet haasteet oottaa edespäin. Ennen valaa oli koko ajan sellanen pieni jännitys. Koska jos siellä isossa porukassa olis alkanu sählätä niin se olis näyttäny tosi urpolta, mutta mun mielestä olin tosi särmä ja kaikki meni nappiin ;) Perjantaina vallitsi kyllä tosi isänmaallinen fiilis. Seisoin siinä ase kädessä ja katoin superylpeenä kohti taivasta. Siinä vaiheessa tuli sellanen olo, että olin ilonen että olin ryhtyny tähän hommaan ylipäätänsä ja olin samalla ylpee itestäni ja siitä mitä kaikkea siistiä oon tähän asti saavuttanu. Kaiken kruunas se, että mun perhe oli juhlistamassa tota tilaisuutta kasarmilla. Ihan ku olis ollu jotkut kevätjuhlat, mutta ei kuitenkaan :D Tällä kertaa ei saanu laittaa mekkoo päälle, mutta onneks viikonloppusin voin vaikka nukkua mekko päällä jos siltä tuntuu. Päivä oli erittäin kuuma ja siinä kun seiso muodossa, niin pysty tuntemaa kun hikipisarat valu pitkin selkää ja käsiä. Tai se ei ollu enään "pientä hikipisaraa" vaan kunnon suihkua, HUH! En onneks pyörtyny vaikka välillä tuntu siltä, että kohta lähtee taju. Mutta se olis ollu kauheeta, jos olis satanu kaatamalla. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Oli mukavaa lähtee lomille ilosena ja onnellisena viestimiehenä 8)

Viime viikko tosiaan huipentu tohon valaan, mitä kaikki oli odottanu joko vähemmän tai enemmän. Vaikka tultiin kasarmille takasin vasta maanantai-iltana, koska meillä oli pidemmät lomat, niin viikko tuntu ihan normaalipituselta. Ohjelmaa ei ollu loppujen lopuks niin kauheen paljon ja odottelua oli melkosesti. Sai torkuttua aika hyvin sekä päivällä olevilla tauoilla että iltavapailla ZzZzZzZ... Nukkuminen<3 Tiistaina alkoki sitte taas tiukka toiminta. Oli rästipäivää, missä ihmiset suoritti kasaantuneita juttuja pois. Se oli hyvä päivä siinä mieles, että pääsi harjotteleen ampumista, koska meitsi ei oo tossa lajissa mikään rambo :D Tykkään siitä ja se on jännää, mutta ne luodit ei vaan löydä sinne tauluun, hmm... Rupes ne taas jossain vaiheessa osumaan, mutta se on aika satunnaista. Ehkä se johtuu osittain mun "vähä" sähläriluonteesta, harjotuksen puutteesta ja kiirehtimisestä. Mutta harjottelemalla oppii, se vaan on fakta. Ja sitäkään ei pidä unohtaa, et virheistäki oppii. Oon tehny kyl sen verran kaikkii pikkuvirheitä, että tuun oppiin JÄRKYTTÄVÄN paljon :D Mulla on ainakin niin, että jos teen jonkun jutun väärin tai unohdan niin muistan sen sitten aina että miten se juttu kuuluu tehdä. (Nimimerkki Räjäytin itteni tavallaan käsikranaatilla, hups) Nyt muistan sen aina, että sitä kättä ei saa vaihtaa. Että näin. Tottakai noille jutuille nauraa ja repeilen edelleen ku kirjottelen tätä, mutta sit jos joutuu oikeiden tavaroiden pariin niin sit ei paljon naurata. Mutta kyllä musta hyvä taistelija saadaan ;)
Hitaasti, mutta varmasti ;>

Muuta ohjelmaa oli noin 20km marssi, suunnistusta ja siivoilua. Sillon vähän niin sanotusti 'hajotti ja pahasti' kun lähettiin marsille 5 minuutin varotuksella. Olin että NONIIN :D Tästä tulis ihan sairaan hauskaa. Kävi kyllä sellanen mäihä että huh! En ehtiny laittaa toisia sukkia, rakkolaastareita taikka polvitukea, niin pelotti vähän että miten se tulee menemää. Noh, ihme tapahtu. Polveen ei sattunu eikä se särkeny kertaakaan ja jalat pysy ilman rakkoja. Vasen nilkka kolotti jossain vaiheessa (en tiedä todellakaan miksi :D) mutta seki meni ohi nopeesti. Yleensä mulla ei oo yhtään tuuria, mutta nyt oli. Kerranki, yeah!!! Ilma oli jälleen kerran kuuma; aurinko paisto kirkkaalta taivaalta (välillä suoraan silmiinki), hiki virtas, vaatteet ei hengittäny yhtään sekä vessahätä ja jano vuorotteli vähän väliä. Nauroin itekseni muutaman kerran marssin aikana ja lauleskelin kans, kun olin meidän ryhmän viimenen. Ja juoksinkin marssilla aika paljon. Kun jono jäi jostain kohtaa vähän jälkeen, niin siellä meitsi kiitää kypärä heiluen. Siinä hommassa oli kyllä menoa ja mieninkä. Edelleenkin oon kyllä sitä mieltä, että pyöräily rocks ja kävely on ... joskus kivaa! Mutta mutta, olen ilokseni huomannu että pakarat pysyy erittäin tikissä kunnossa kun kävelee epätasasta maastoa ja heittää siellä välissä muutaman juoksuaskeleenkin. Ilon kautta ;)

Rento ja kiva viikko takana kyllä :) Homma toimii ja ruutiinit hallussa että mikäs täs 8) Saatiin just tietää , että mitä meistä nyt ihan varmasti koulutetaan. Tää tyttö alottaa huomenna sotilaspoliisi koulutuksen ja palvelusta olis edessä se 9kk. Kuulostaa niin hyvältä! Olin onnellinen ja ilonen, että musta tulee se, mitä alunperin halusinkin. Se lämmittää mieltä. Palvelusajasta tulee aivan varmasti mielenkiintonen, toiminta täytteinen ja ikimuistonen, siitä ei oo epäilystä :P Huominen yö nukutaan hyvin ja sitten mennään kohti ens viikkoo ja spol miehistökurssia. Täält mä tuun ;)

Ja se perjantain David Guettan keikka! WOW<3 Se oli aivan mahtavan hieno show. Se jätkä vaan osas soittaa :) Lähes kaikki lempibiisit se soitti ja fiilis olis superonnellinen, koska päästiin ajoissa kuitenkin paikalle ja ylennys oli takana :) Kiitos neiti V<3 Olit huikeeta festariseuraa!

Nyt kun on käyty festareilla, grillailtu, biletetty, nähty frendei ja nukuttu niin oottaa innolla jo, et mitä ens viikonloppu tuo tullessaan. Lomat on erittäin jees, vaikk tollasiii minilomia onkin... vielä hetken aikaa :D



Palaillaan taas ihanat ihmiset,
xoxo, Isbe<3 :>