Loppusota on nyt sodittu: CHECK! ;) Kun maanantaina lähettii defuilla kohti Hätilää niin oli kyl odottava/jännittävä fiilis ja samalla kyl salaa toivoin et olispa jo perjantai :D Mutta nopeesti se loppujen lopuks meni ja oli kyl iha semi siistei hommii! (Tai sit se vaan tuntu jälkeenpäin siltä) Ei enää IKINÄ leirejä, yökipinää (missä joudut herään keskel yötä ja ravaan kahen teltan välillä ja kaikki valittaa että oli joko liian kuuma tai liian kylmä yöllä) c'mon guys! Ei se nyt niin vakavaa oo! Jos on kuuma, niin pois sielt makuupusist ja jos on kylmä niin vaatetta päälle, simppelii mun mielest :D Elikkäs siis toi meidän loppusota oli ma-pe ja siinä mitattiin meidän osaamista noissa sotilaspoliisi tehtävissä. Tehtiin tuol lähes kaikkii juttui, mihin me ollaan saatu koulutus. Muutama juttu tähän alkuun. Saatiin harjotuksen johtajalta kaks erikoismainintaa harjotuksen loppupuhuttelussa ja meidän vikaa tehtävää kehuttiin et se oli viikon paras. Että porukka lähti hyvil fiiliksellä kohti kasarmia, kun päästiinki viel lomille saman päivänä. Aurinko paisto ja se oliki sitte siinä :)

Mähä tulin jo sunnuntai-iltana vähä aikasemmin kassulle et sain pakata rauhas ja katottuu kunnol et mitä tartten mukaan. Tossa pakkaamisessa ei mee oikeesti ku joku 10-15, riippuen kuinka tehokasta se on :D Ite laitoin vaa musan soimaa ja pakkaus suju tosi nopsaa. Koska lähes tulkoo kaikilt leireil on ollu aamul iha sika kiire ja on ollu hirveetä säheltämistä AINA, mut nyt me lähettiinki vast siin 9 aikoihi ja ehti makoilee tuvas iha rauhas ja mietiskellä et mitä kaikkee oli tulos. Ekat puoltoista päivää oltiin tuol Hätiläs ja me ammuttiin ja oli erilaisia ampumisharjotuksia. Tajus et hei, me tehään nyt viimestä kertaa näitä, et nyt tehää sit kunnol. Ja me kyl hiottiin niitä ja ollaan harjotelu tosi kovasti muutenki. Tuol hätiläs meni mun mielest ihan jeesisti. Yhessä harjotuksessa en ollu mukana, ku siinä oli vaan osa meidän joukkueesta, et loput meni sitte kasaamaan kolmee telttaa auringon paisteessa, et kyl sekin kävi. Meinaan mä vihaan lumihangessa rämpimistä, varsinki ku sitä lunta on lantiolle asti, niin eihän siitä tuu oikeesti yhtään mitään. Palaa vaan hermot, kengät kastuu + hymy hyytyy aika nopeesti :D (voin kertoo)   En oo ikinä tykänny talvesta, ja intin ansiosta tykkään siitä viel vähemmän. Mut intin ansiosta en kyl tunne kylmää enää samallalailla kun ennen, koska tuol on välil ollu niin jäässä, et pieni venailu esim. baarijonos/taxijonossa ei tunnu miltään. Verrattuna siihen, että on viis päivää putkeen metsässä ja pääsi kerran, yhden onnekkaan kerran, käymään sotkussa sisävessassa. Ahh, ihhana juttu UHH :D

Tiistai-iltana siirryttiin sitte defuil kohti pääkaupunkiseutuu eli Santiksen kasarmille. Noudettii sellasen kasi-liivit joita käytettiin seuraavan päivän yhes harjotukses. Se oli kyl aika hc-teknologiaa :D Olin ihan että wow. On seki nyt sitte koettu. Meitä kehuttiin sit keskiviikkona (ku käytettiin noita) että oltiin nopee ja vaikuttava joukko. Sitte laitettii illal telttoi pystyy, pimeellä täl kertaa niinku yleensä, ja kaikil meinas mennä hermot. Myös mulla :D Osa oli vaan sillee et ei kiinnosta, ei jaksa. Okei, mut jos kaikki vaan seisoo ja kattoo taivaalle nii öö, mitään ei tapahdu! Saatiin teltat sit loppujen lopuks pystyyn ja kamina tulille. Pienenä välispeakinä, tähtitaivas oli ihan sairaan upee! Meidä telttapaikalta oli tosi kauniit maisemat ja olin ihan että oooiii. Oon oppinu, et on siin metsässä jotain maagista kuitenki. Ettei se oo vaan hyttysiä ja kauheeta maastoo. Mutta en kyl koskaa enää haluu vapaaehtosesti lähtee telttailemaan metsään. Mielummin kasaan jonku miniteltan sisälle ja leikin et oon ulkona yötä :D Lämmin on in ja kylmä on niin out! :P Äkkii oltiinki sit jo viikon puolivälis ja oho, ylihuomen tää homma loppuukin, mut ei alettu yhtää löysäilee, no no!

Torstaina meil oli sellane erilainen yhteistoiminta ja saatiin siinäki kehuja et se meni hyvin. Kyl meille tuli ihan turhan tyhmiä pikkuvirheitä mitkä pitäs jo välttää, mut tottakai siinä jännittää ja kun innostuu nii menee vaa holtittomasti eteenpäin, nii kyl porukkaa vähän se harmitti, et kun yritettiin ja panostettii ja se ei sit kuitenkaa menny ihan niinku aikasemmin harjotuksis oli menny. Mutta mitään isoja juttuja meil ei menny pieleen ja noi asiat mistä saatiin negatiivista/rakentavaa palautetta niin reenillä sellaset sais karsittua helposti pois :). Ja alkuillasta oli meidän ikimuistone hesu-keikka! Se vedettiin niin kotiin ettei olis voinu paremmin mennä. Palautteen antaja oli ihan sanaton ja sano et tää oli ihan loistava veto, ettei ollu muutaku hyvää sanottavaa. Seisottiin siin muodos pimeäs jossai päin Santista ja tunsi ku porukka kasvo muutaman sentin ylöspäin. Olin ylpee itestäni ja kaikki muutki oli varmasti. Olin mielessäni vaa sillee et hyvä jätkät YEEEAAHH! ;) Päästiin sit käymään sotkussa ja pääsin sisävessaan :D Eihän mul mitään rahaa koskaan oo mukana, mut ei se haitannu. Ku pääs ees hetkeks sisälle ja nauttimaan lämmöst, ennenku piti taas lähtee pakkasee ja pukee taistelukamoi päälle. Luksusta sanon minä :D

Perjantai-aamu! Viimenen yö takana ja herätys oli klo 04! 04 YÖLLÄ, EI SE OO EES AAMUA, MITÄH :D Luulin et se oli oikeesti joku vitsi, ku mut herätettiin kipinään, ja mulle sanottiin et herätys ei oo 06 vaan 04. Olin ahahahaa, juu niin varmaan, unissas on! Mut neljältä joo-o. Heh. Ei paljoo tätä neitii naurattanu ku kipinä oli 02-03 ja 04 jo ylös. Jes :D Mutjoo, ihan hyväst syystä herättiin, koska laitettii meidä tukikohdas kaikki kamat kasaan ja lähtövalmiiks, koska lähettii joskus 07 aikoihin tokavikalle tehtävälle, mikä oli etsintä-ja kiinniottotehtävä yhes saares. Se oli tosi jees! Ilmä kyl suosi meit tuol, tai siis korjaan :D, siis suosi joo auringon puolest. Yöt oli ihan järkyttävän kylmiä ja aina aamulla ja illalla tärisin kylmyydestä, mut päiväl oli sit ihan kohtalaisen ihmismäiset kelit. Ainoo iso miinus oli se, et mun sormet oli lähestulkoo koko leirin jäässä. Ja sen takii ihan turvoksis! Ainoo kerta millo sormet oli lämpimät oli sillo jos kamina oli pääl tai ku ammuttiin yks päivä rasitusammunnat mis kaikki ampu kuus lipasta tauluun, kuus! Huhhuh, tuntu kyl kaikis lihaksissa ja sormetki sai vihdoista viimein lämpimiks. Se taitaaki olla vika kerta ku ammuttiin kovilla, ihan outoo. Kaikki loppuu aikanaa!

Perjantain viimenen tehtävä oli kohteensuojaus ja sanottiin et se olis viikon paras suoritus. Hyvä meidän joukkue :P! ViestiR kyl tykitti tuol harjotuksessa ihan täysil, niinku pitääki ;) Sit oliki loppu edes. Kaikki rykmentin äijät ja muutama nainen. Jos nyt näin oikein, niin mun lisäks siel oli yks nais-spolle. Ihan outoo et meit oli vaan kaks siel. Siinä tajus taas sen, että kyl nää intin hommat on melko miesvaltasta. One of the boys-fiilis on ollu aina. Eikä oo haitannu yhtään :D Vaik välillä jätkät on availluki ovia ja sanonu et naiset ensin naiset ensin, mikä on lämmittäny mieltä kivasti :) Eli juu, oli loppupuhuttelu ja lähettii kohti rakasta rykmenttiä. Nukuin koko matkan ja heräsin muutaman kerran siihe ku niska oli ihan jumis. Kassulla nopee kamojen huolto, ittensä huolto (jonka tein ennätysajassa 10 minuuttia, koska olin suihkus pesemäs tukkaa ku kuulun et joo 12 minaa aikaa olla muodos alakerras), mikä onnistu sit loppujen lopuks. Oli kyl niin huikee ja mahtava fiilis ku latoin ipodin tulille ja kävelin kirpeessä pakkasessa kohti Riksun asemaa ja fiilistelin viikon tapahtumia ja samalla koko 8 ja puol kuukauden tapahtumia. Niin ihanaa päästä pois tuolta, mutta samalla niin haikeeta tavallaan. Tiivis porukka ja hyviä tyyppejä. Kun mul ei oo sisaruksii, niin on tuntu siltä ku ois saanu parisenkymmentä veljee ja nyt ne otetaan pois. Tietää tosi hyvin et millasta porukka on koska ollaanha me asuttu tuol tosi tiiviisti. Vaikka pojat on NIIN poikii :D oon tienny sen aina ja tää kokemus on vaan vahvistanu sitä. Ja oon oppinu pojist ihan uusia juttuja ja ymmärrän niitä paremmin. Ja ai että ku ne ajettelee asiat niin yksinkertasesti, itelleki on tarttunu vähän sitä, mikä on hyvä juttu :D Ettei tartte ajetella asiota niin ... himskatin vaikeesti ja monimutkasesti. Mulla tulee ihan oikeesti ikävä noita jätkiä ja mun nro1. taisteluparia<3! :( Kyl täs kirjottaessa tippa tulee linssiin,, huuuhh! Ollaan koettu niin paljon juttui yhessä, että huhhuh ja WOW :) Muistot säilyy aina, ja meidä porukan muistot on kyl kultaa!

Tänään takasin kassulle, tj3 ja ja kamojen palautukset tiedossa ja jotain oppitunteja reserviin siirtymistä varten. Kaikki kamut jotka jää viel tonne kesään asti nii niille sanotaan moikat ja nähdään myöhemmi. Nyt nautitaan mitä on viel jäljellä ja sit alotettaan elämä reservis. Jännäää!

Fiilis on nyt vähä semmone et mitä nyt tapahtuu? Tähän sopiiki aivan loistavasti Rihannan What now, mikä kuvastaa mun fiiliksiä täl hetkel, sekava olo, helpottunu, onnellinen ja kaikkee outoi tunnetiloja. Mikä tää tunne on? :D


Palaillaan tosi pian ;) ja PSSST. seuraava postaus onki sitte vähä speciaalii, tj0-päivän kunniaks of course ;)
xoxo, Isbe <3 :>


"I don't know where to go
I don't know what to feel
I don't know how to cry
I don't know, oh, oh why, so what now" ...

Toka vika leiri takana jes jes :) Päästiin, tai no, suurin osa pääsi vasta eilen lounaan jälkeen lomille, mut muutamat lähti jo perjantaina heti leirin jälkeen kohti kotia. Ite kävin sotkussa ostamassa vähä suklaata ja cokista (ihan perus setti kun leiri on loppunu) ja otin läppärin esiin ja kuuntelin musaa. Väsytti kyllä joo ja oli aika puhki, mutta jostain syystä just sillon ku tultiin takasi kassulle nii ei väsyttäny hirveen paljoo. No kyl sitte ku iltavahvari oli ohi niin nukahdin jo ennen puolta kymmentä ja kun heräsin aamulla niin mun kuulokkeet oli jääny korviin, mut se ei ollu näköjää haitannu. Leirin jälkeen ku herää aamulla ja varsinki ku on lauantain kiinni, niin on ihan jäätävä kooma ettei mitään rajaa. Kyl siitä jotenki sitte nousee vaa ylös ja tekee aamutoimet; hitaasti mutta varmasti :D Ja onhan se luksusta syödä sisällä ja haarukalla ja veitsellä kun jossai metässä. Eikä tarvi syödä metässäkää enää kun ens viikko, koska tiedossa on tididtitittititttttiii : LOPPUSOTA! ; )

Maanantaina meillä oli aamusta LKT, eli lihaskuntotestit ja iltapäivästä pakattiin meidän kalusta leirille ja omat kamat. Oli tosi kiva huomata, et paransin kaikkia: vatsoja, punnerruksia ja vauhditonta pituutta. Olin ihan et jes jes! Ainoo toi cooper oli nyt sama tulos mitä oli p-kaudel, mutta kipeenä juostuna niin oon siihen tosi tyytyväinen. Vois tehä itelleen täs sellasen haasteen et loppukesästä juoksis cooperin 3000, ku täs alkaa tulla reenattua kovaa kun pääsee reeneihi. Mun paras cooper tulos on ollu lukios ku juoksin 2800, tättärää :P Oli kyl outoo pakata leirireppua kun oon ollu viimeks leirillä joulukuun puoles välis, kun tammikuus oli leiri, mut sen mä missasin ja helmikuus ei ollu ollenkaan leiriä. Olihan se korkee aika päästä mettään, heh heh. Otin iha sikana vaatetta mukaan, koska en haluu palella yhtään. Päivisin luvattiin sellasta +2- -7 ja yöllä pakkane putoo melkein -20 astetta. Niin se vähä meniki ja hengissä selvittiin, vaikka välil huomaski tärisevän ku oli ihan jäätävän kylmä :D Vihaan kylmää, kesä tänne nyt ja HETI!!!

Lähettii Padasjoelle siinä 08-09 välillä ja menomatka meniki aikalailla nukkuessa ja siinä ku vähä meinattii eksyä niin neuvoin sit et mistä mennään Hämeenlinnan kohtalta :D mut löydettiin sit perille kyl. Nimimerkillä en osaa lukee karttaa/ suunnistaa kovin hyvin. Kun päästiin perille niin perustettiin meidän spol-asema ja alettiin pyörittää peruskuvioita. Huomaa, et ku ollaan tehty noita niin monta kertaa ja viime viikko viel harjoteltiin, niin siinä ei mee kauheen kauaa ku kaikki hommat on valmiita ja aseman toiminta pyörii täydel tehol. Oletin vaa jotenki et oltas saatu nukuttuu ekana yönä, mut porukan unet oli ekana yönä keskimäärin joku pari tuntia, joku onnekas sai nukuttuu ehkä enemmän. Tiistaina ehittii harjottelee hesua ja sen toimintaa ja tehtiin muutaman kerran harjotusveto. Ne meni ihan ok:sti ja kun sit tehtiin ke -iltana viel yks veto niin se meni aika nappiin ja saatiin hyvin kehuja, kaikki oli tosi fiiliksissä :) Kahtena yönä saatiin nukkua melko hyvin, ainoastaan oli kipinä ja ei (luojan kiitos) tullu mitään hälyytyksiä, koska kun muistelen meidän mosa-leiriä sillon joskus niin hyi, heräät siihen ku joku huutaa hälytys hälytys ja oot ihan puoliunessa ja sua ei yhtään kiinnostais lähtee juoksemaan tuliasemaan tai pukee kamoja päälle. Et kyl sä mielummin valvot keskel yötä sen puol tuntii/ tunnin ja pidät kipinää ja lämmittelet siinä samassa, niin aiai 8) Keskiviikkona harjoteliin Lahden spollejen kans, ja oltiin maastossa ja me Riksu porukka etittiin niitä. Meidän porukka joka tallusti siel umpihanges nii löydettii ne ja hyökättiin, oltin ihan että aaa jeee, me löydettiin ne. Paukkuja meni kyl ihan mukavasti kaikilla :D Siinä meniki melkein koko päivä ja sit meil oli illalla toi yks hesu-veto ja se oli siinä. Ja purettiin viel illasta osa meidän asemasta kun ei me pyöritetty sitä kun se päivän verran noin.

Kaks yötä takana ja torstai-aamu. YEAH BABY! Mielessä on vaan se et yks yö, yks yö niin sit päästään tuol metästä meneen, aiai :D Torstaina mentiinki Lahteen ja yhteisharjoteliin taas Lahden porukan kans. Harjoteltiinki siel sit koko päivä ja kun vietettiin siin taukoo autojen luona niin törmäsin yhteen mun sukulaiseen! WHAT!? Kummitäti käveli siitä ohi ja katoin et ton on pakko olla kyllä se. Ja se oli! Juoksin halaamaan, täydessä taisteluvarustuksessa ja kummitätiki oli että mooooii Iisaa :) Vaihtettiin siinä sit kuulumiset ja ihailtiin ihanaa aurinkoista kevätpäivää. Sitte sanottiin moikkamoi ja jatkoin meidän taukoa. Olin iha suu auki sen tapahtuman jälkeen, et miten oli mahollista et törmään mun kummitätiin keskellä kirkasta päivää ja et sattuu että aikataulut menee just yksiin. Hassu maailma :D Tona päivänä aurinko paisto ja tajus et kyl se kesä sieltä oikeesti tulee viel, ai että, kesä<3 Kesällä voinki sit reissata, olla beachil ja olla frendien kans terassilla tai ottaa muutamat terassilla, OI ja OI!

Sitte siinä joskus noin 16 aikoihin alotettiin paluumatka kohti meidän leirimestaa, Padasjokea. Nukuin melkein sen koko paluumatkan, koska nukun oikeesti AINA kun on mahis, nukkuminen<3 Päästiin perille ja kouluttajat piti meille jälkipuhuttelun tosta meidän harjotuksesta. Seisottiin siinä muodossa ja kuunneltiin auringon laskiessa että millasta palautetta oli luvassa. Saatiin kehuja! Ja tosi paljon vielä. Oltiin ihan fiiliksissä ja kaikki kuunteli ylpeinä. Meillä on hyvä joukkue, oikeesti. Ja me hoidetaan asiat aina hyvin ja loppuun asti. Palautteen lopussa meiltä kysyttiin, että haluatteko saunaan. Olin siinä sillee et mikä juttu tää on, et ei voi olla totta. Sivu silmällä katoin ympärille ja sit aattelin okei, viitataan nyt sitte. Ja kaikki viittas :D Luulin oikeesti et se oli joku tsoukki, koska ei me päästä ikinä leireil saunaan. Edellinen kerta oli yömarssin jälkeen ja siitä on öööööö.... vähä yli puolivuotta ;D Noh, meillä alko vapaa-aika siinä 18-19 aikoihin, laitettiin kaminat tulille ja rupateltiin ja kuuntelin noitten jätkien hassuja juttuja :P Sitte mentii ilta-palalle ja saunaan. Sauna teki kyl kutaa, vaikka eihän mul ollu mitään pyyhettä tai pesuvälineitä, mutta ylimääräne t-paita toimi hyvin peflettinä ja poolo pyyhkeenä, et problem solved ;) Saunan jälkeen telttaan ja unta kuulaan. Sillo oli sellanen fiilis, et jeah, me ollaan ansaittu tää ja me ollaan kovia sotilaita, YEAH BABY! Simahti kyl saman tien, ja yöllä heräs taas, niinku aina siihen, että kamina-vahti ei pidä sitä kaminaa kunnol päällä. Sen pitää hohkaa oranssina niin sit se on hyvä, eikä sillee et täs on vähä kuuma kun istuu täs ja laittaa puita. EI! Kamina-vahdilla pitääki olla kuuma, koska muut nukkuu pikkasen kauempana siitä kaminasta. Melkein joka aamu ku heräs nii tärisi, mut kyl se lämpö tuli sit aika nopeesti taas.

Perjantai aamu. Viimenen leiripäivä ja edessä vielä kotiutumis ATT ja lounas ja back to Riksu! Jesh :> Mentii ampumaradalle ja olin et o-ou, koska oon sille ihan ok hyvä ampumaa muuten, mut 150m rata, niin ei oo oikein se mun juttu. Luulen et se vika on mussa eikä siinä aseessa, mut voi se siin aseessaki kyl mun mielest olla :D Ammuttiin 12 laukausta ja p-kaudel osuin kai 3-4 osumalla tauluun ja pisteet, noh sen mukaset eli surkeet :D Nyt kun ammuttiin, niin ekaks kohdistettiin aseet ja ei juu mitään osumaa missään. En kyl yllättyny, koska jos taulus olis kaikki osumat nii olisin kyl niin yllättyny ja varmaan menis jalat alta. Alotettiin ATT ja tuntu ihan hyvältä. Huomas et on täs 7kk aikana kehittyny ihan huimasti ja taso noussu siitä mitä on joskus ollu. Osumia nyt j-kauden lopus: 6!!!! Kuusi, tuplasin mun tuloksen ja oon tosi happy :) Ei se siltäkään oo mikään hyvä tulos, ehkä joku tyydyttävä, mut pääasia et mä oon onnillinen ja tyytyväinen :P Jos olis menny samanlailla tai huonommin ku p-kaudel niin olisin kyl sekä nauranu et itkeny samaan aikaan :DD ATT oli ohi, lounas naamaris ja matka kohti kotikasarmia alko. Ja meidän autossa nukku kaikki paitsi kuski. Harjotus ohi; porukka väsyneitä, onnellisia ja loma mieles!

Siinä oli tokavika harjotus. Kaikki asiat on nyt harjotelu niin hyvin ku on pystytty ja enää ei oo mahista harjotella, koska huomenna alkaa meidän loppusota, ja se olis sitte vähä niinku kaikki tai ei mitään. Joko tehtävä onnistuu tai sitte ei. Ollaan sen tasosia et uskon että se menee hyvin, koska noi meidän reenitki meni hyvin ja saatiin mukavasti kehuja. Että kun keskitytään omaan suoritukseen ja tehään huolella niin eiköhän meillä kaikilla jää hyvä maku tosta loppusodasta ja voi ilosin mielin sit marssii reserviin viikon päästä keskiviikkona. Iskä sano ku heitti mun Hämptonin asemalle, et sotikaa loppusota hyvin! Todellaki soditaan ;) Nyt on enään 10 päivää jälellä, et täs vaihees ei todellakaa aleta lepsumaan vaan päin vastoin, vedetään niin täysillä ja puristetaan ne viimesetki voimat mitä lihakista löytyy! Ja käytetään niitä aivoja myös, heh 8) FREEZE! It's military police!

Vielä en tiiä et päästäänkö me lomille heti loppusodan jälkeen perjantaina vai vasta lauantaina, mutta kirjottelen tänne sitte loppusodan tunnelmista ku lähen viettämään vikoja lomia (VIKOJA) kotiin ja nukkumaan loppusodan unovelkoja pois. Täähä loppuu ihan just, ei voi olla totta :D Sit se on ohi. Nyt vielä viimeset rutistukset nii sit se on finito!

Lovaan niin tätä biisiä:

ja täs vielä mun TJ 10 tunnelmia teille <3

Palaillaan,
xoxo, Isbe :)<3

AIAIAIIII! Kyl ollu niin komia ilma tänään ja on kyl on aika komiat tj numerot kans: 17! 17... what!? Kaks kokonaista viikkoo ja muutama hassu päivä niin se oli sitte finito! Ei voi aika ollu menny näin nopeesti, wow. Mutta nyt itse asiaan :) Mummiki kysy jo et, et hei et oo kirjottanu piiiitkään aikaan :D Juu mä kyl kirjotan :P Oon vaan nautiskellu mun viikonloppuvapaista  niin täysillä että on vähä jääny, hups! Oon nyt pään sisällä tehny suunnitelmaa et mitä mä kirjotan ja hyvää matskua oon omasta mielestäni tulossa ja ihan huikeita juttuja on tapahtanu tässä viikkojen aikana. Tähän 3-4 viikkoon on mahtanu flunssailua ja kipeilyä TAAAS, koulutusta, yönyliharjotuksia, viimeiset väijyt ja vähän sumutin kokeiluja ;) Ite oon menny sellasel asenteella että loppu vedetään ihan yhtä kovalla sykkeellä kun aikasemminki, koska sitte on hieno kävellä porteista ulos ku on tienny että on tehny parhaansa ja vetäny täysillä!

Oon yleensä kipee tosi harvoin. Ennen inttiä en ees muista millo oon ollu viimeks kuumees, mut tuol oon ollu kuumees kahteen otteeseen, ei hyvä ei hyvä. Mut kun pääsen siviiliin niin en varmaan tuu koskaan enää kipeeks koska tuolla on altistunu ihan varmana kaiken maailman pöpöihin ja tauteihin. Toivon ainaki kovasti niin :D No, sillon ku ei haluis levätä niin sit vaa pitää. En oo mistään kauheen tärkeestä jääny onneks jääny täs intti aikana paitsi, mutta toi futis on kyl jääny ja pahasti. Futis on mulle niin henkeen ja vereen, melkein 12 vuotta pelannu ja kun ei ookkaa aina mahiksia päästä reeneihi niin tuntuu niin oudolta. Kyllä jonkun verran oon päässy käymään reneis, mutta aina ohjelma ei oo joustanu, on ollu leiril, kipeenä tai ei oo yksinkertasesti jaksanu lähtee. Ei siitkä olis ollu mitään hyötyä jos olisin kävelly riksun asemalle, kävelly mummille, hakenu kamata ja pyörän, pyöräilly hallille, pöyräilly takasin mummille ja jättäny kamat ja kävelly hämptonin asemalle ja sitte riksun asemalta takasin kassulle, niin jos on puolikuollu olo niin hyvä mennä sinne tolppien väliin ja näyttää ihan idiootilta :D Perjantai oli kyllä iha huikee päivä, koska ehdin hyvin junaan ja pääsin reeneihi pitkästä aikaa :P Oli sellane vire päällä että olisin voinu jäädä vaikka reenaa 21 jälkeenki. En malta oottaa et pääsen reenaa kunnol ja sitte alottaa kunnon pelit, jea ;) Tää viikko oli melkein pelkkää kertausta ja vanhojen asioiden muistelemista, et kävin yhtenä päivänä salilla vetämässä kahvakuula reenin ja lihaskuntoo ja toisena päivänä kävin juoksemassa postarin, että perjantai-iltana oli ihan hyvät olot ja kivat hapot lihaksissa :D mutta niin sen pitää ollakin, täysillä ja veren maku suussa, not giving up! Vaikka sanotaan, että intti on suomen kuntokoulu, mutta omasta mielestä mun kunto ei oo mitenkään noussu, tuntunu et laskenu jopa hieman. Tottunu kunnon pitkiin uniin ja omaan unirytmiin ja suhteuttaan sen reenin sen mukaan, mutta on saanu iha erilaista kestävyyttä kun on kantanu taisteluvarustusta monta päivää putkeen ja harjoteltu, harjoteltu ja harjoteltu. Nyt jos menis johonki body pumppiin niin ei olis varmaan niin paha, mutta jos pitäs juosta kauheen pitkiä lenkkejä, niin itellä ei oo pitkän matkan juoksut kauheen hyväs virees täl hetkel. Viha smurffien saunaefektin tuottamaan materiaaliin ei ole hävinny vieläkään mihkää :D ja ai että, kun voin mennä lenkille sit fudis-shorteis ja omassa hupparis, niin siit naatitaa! No okei, ei kellään tuu tällasta soijaa mikä mulle tulee ku mä liikun,,, paitsi mun äitille ja mulle<3

Sitte yks mun lemppari kokemuksista täällä: yönyliharjotus! Se oli siistiä ja en olis voinu kuvitellakaa et tehtäs jotain sellasta. Me tehtiin se viime viikon ma-ti iltana ja yönä. Olihan se outoo, ku aiksemmin siinä viiden aikoihin oli käyny suihkussa ja hengas tuvassa niin nyt oli taistelukamat päällä ja reenattiin jostain n. klo 18 aamu 06. Oltiin Riihimäellä ja tehtiin meidän perusjuttuja eli aketusta, henkilön kiinniottamista, etenemistä rakannetulla alueella. Oli hyvä, että päästiin pois meidän mukavuus alueelta missä ollaan harjotelu tosi pitkään, koska eihän kaikki paikat ja rakennukset oo samoja mitä meidän omalla kasarmilla. Kun hallitsee erilaisia paikkoja ja rakennuksia, niin sitä paremmin meidän hommat luistaa. Oli kyl hämärää tulla harjotuksen jälkeen kassulle ja alottaa henk.koht huolto ja nukkua kun muut vasta heräili ja alotti omat ohjelmansa. Meitsi kävi suihkus sit laitto nallen päälle ja unimaskin naamalle ja nukahdin heti! Oon koko elämäni nukkunu hyvin, mut tääl oon oppinu että voi nukahtaa ihan missä ja ihan millon vaan. Aikasemmin en oo juuri koskaan osannu nukkuu päikkäreitä, mutta tääl siitä on tullu mulle melkein harrastus. Vaikka nukahtaiski jo heti iltavahvarin jälkeen ennen kymmentä ja saa nukuttua melkein 8h, ja nukkuu joka ruokailun jälkeen ja vielä parin tunnin päikkärit päivällisen jälkeen siihen päälle, niin surprise: mua väsyttää siitä huolimatta :D! Kyllä mä pärjään 5-6h unilla mikä toimi lukiossa ihan ok:sti ja täällä on oppinu sen et pärjää ei millään unillaki jonkun aikaa. Mutta kyllä himassa pitää saada nukuttua ainaki puoleen päivään, c'mon! ;P

Tässä lopussa on ollu kyllä tosi monipuolista, mistä oon tykänny ja kouluttajat on kehitelly meille hyvää ohjelmaa. Ykskin viikko millon mulla ei ollu väijyä, niin mentiin tiistaina Parolaan reenaamaan parolalaisten spolleitten kans ja ne tuli sitten reenaaman meidän kans saman viikon torstaina. Oli ihan erilaista harjotella kun oli isompi porukka ja vastas sitä oikeeta määrää mikä noissa tehtävissä olis ihan oikeissa tilanteissa mukana. Paitsi että meidän vahvuus oli melkein tuplat parolaisiin verrattuna, koska niistä oli aika monet veksissä tai vapautustaistelijoita. Mun mielestä on hieno asia, että meidän omas joukkueessa porukka tsemppaa ja osallistutaan koulutuksiin ja vedetään ne kunnolla alusta loppuun. Koska mitä enemmän joukkue tekee yhessä, sitä paremmin sitä joukkueen tasoa ja toimintaa pystytää kehittään. Ja mun iskä sano mun mielestä fiksusti sillon ku hän valmensi mua, että joukkue on yhtä vahva kun sen heikoin pelaaja. Tottahan se on :) Ja ite oon ollu aina joukkue pelaaja ja se yhteishenki ja tsemppaus,,, niin sitä ei voita mikään. Tottakai, ihmiskemiat kruunaa kaiken lajissa kun lajissa ja harjoteltaessa ihan mitä vaan. Jos menee ns. vihkoon joku harjotus, niin sitte kelataan porukkal, et mikä meni vikaan, + ja - ja lähetää uudella meinigillä tekemään.

Väijytki on nyt sitte loppunu! Viime viikolla olin mun vakkariparin kans ke-pe väijyn, joka jäi viimeseks kerraks. Toisilla oli Santahaminan yönyliharjotus sillon, mihin olisin kyl kans halunnu lähtee, mutta Riihimäki harjotuksesta jäi hyvä maku :) Viimeset kierrot, portit ja levot. Tuntu niin oudolta, kun meidät tultiin päästään viimeseltä portilta, että tässäkö tää nyt sit oli. Syyskuusta asti meidän joukkueesta siel on aina ollu osa porukasta ja nyt sinne ei mee meistä enää ketää, vaan uudet alotti sen nyt viime perjantaina. Ei tunnu et siitä olis ees kauaa, kun olin siellä heti aluks sen 10 päivää putkeen ja nyt ei lähetäkää vartioryhmän kans päävartioon tai olla viikonloppua kiinni kassulla. Vartio oli jees, ite ainaki tykkäsin ja se oli vaihtelua normaaliin viikko-ohjelmaan. Ja jos oli paikat kipeenä niin siinä pääsi vähän lepuuttaan itteensä. Ja tuli siinä tehtyä tavallaan ns. sosiaalistaduunia, kun otettiin kasarmille vieraita vastaan ja opastettiin niitä eteenpäin. Tietyistä tapauksista jääny tosi hauskoja muistoja ja tietyt vieraat muistaa varmaan aina. Samoin muistan varmaan aina joka ikisen kasarmin rakennuksen ja sen numeron, et kaikkee sitä on oppinu! Sillon ku mulla oli toi viimenen väijy niin päästiin mun vartipartin kanssa kouluttamaan ja neuvomaan uusia tulevia sotilaspoliiseja kun ne oli harjottelemassa että miten portilla käyttäydytään ja toimitaan. Huomas, että osaa ja tietää ihan sairaan paljon asioita ja pysty sen asiosta kertoon vaikka mitä vinkkejä ja ohjeita. Ja sanoin, että kysykää ihan mitä vaan tulee mieleen et mä vastaan sit niin hyvin kun pystyn. Oli mukavaa toimia tollasena mentorina parina päivänä, et pääsi tän 9kk aikana kouluttamaanki vähäsen :)

Normaali ihminen ei välttämättä ota suoraa altistusta OC-sumuttimesta, mutta kun kuulin että siihen on mahis niin olin heti ensimmäisenä käsi pystyssä (ja olinkin sitte ainoo vapaaehtone että joo :D) Meitä oli minä ja meidän kaks spol-alikersanttii jotka otti ton altistuksen. Tulevat sotilaspoliisit seuras ja oli harjotellu sumutustekniikoita ja sumutuksen jälkeistä ensiavun antoo. Ja sitte tehtiin kolme demoo, jossa kouluttajat näytti että miltä sellanen oikea tilanne vois näyttää missä käytetään oc-sumutinta. Mua ennen meni alikersantit ja niitten naamat oli ihan oranssissa ja ne ei näyttäny olevan kauheen hyvässä hamessa. Itekki nauroin ku katoin sitä siitä sivulta, et ha ha ha,,, mutta sen jälkeen ku sain kolme suihkausta lärviin, niin siinä vaiheessa ei kyllä naurattanu yhtään! Sain ensin yhen suihkauksen ku kävelin pampun kanssa eteenpäin ja se ei tuntunu pahalta, mutta sitte tuli perään heti toinen ja kolmas niin siinä vaiheessa mun silmät oli tulessa ja heitin vaan sen patukan johonkin. Mun naama oli ihan oranssi, silmiä kirveli ja poltti ihan sietämättömästi, yskitti, tuntu ettei saanu henkee ku nenä vuosi ja naama oli tulessa. En nähny yhtään mistään mitään ja halusin vaan äkkiä pestä mun naaman ja silmät. Heti kun silmät avas niin sitä kirvelyn määrää,,, hyiii, sanotaanko että epämielyttävin ja hirvein tuntemus koko maailmassa ja mitä oon ikinä kokenu. Tuntu ettei se tunne helpottanu, mutta puolentoistatunnin kylmän suihkun jälkeen mun silmät ei punottanu ku vähän enään, naama ei tarvinnu koko ajan kylmää vettä ja henkiki kulki taas ihan normaalisti. Menin suihkuun vaa vaatteet päällä ja jäätävän kylmää vettä koko ajan kasvoille, silmiin ja kaulaan. Oltiin me kaikki kolme sitte iltapäivällä jo hengissä ja mukana kouluksissa :D Illalla tuli vielä pieni 'jälkihiki' niin sanotusti, mutta sekin meni ohi. Nää kaikki demot kuvattiin ja nähtiin ne videot, nauroin kyllä omalle videolle ja se näytti kyllä just siltä ku tuntu. Ja joku kysy siinä että no, tuntuuko hyvältä. Vastasin siinä vaa räkää ja kuolaa valuen että joo, tosi hyvältä tuntuu, aika chilistä tavaraa on joo :DD haha! Järisyttävä kokemus, en kyl kadu yhtään, mutta en sitä kyl uusiks tee sen tuntemuksen takia (UHH), että tää oli tässä ja mielenkiintonen kokemus kyllä, että on seki sitte koettu! Ja muistan ku meil oli n. puol vuotta sitte se altistus ja seki tuntu aika kamalalta niin ton tuntemuksen voi kerrata niinku 1000x verrattuna siihen että se tulee suoraan päin näköö!

Paljon on taas tapahtunu :) ens viikolla meillä on leiri missä reenataan ja harjotellaa sitte sitä seuraavan viikon loppusotaa varten. Tulee oleen kylmä, nälkä ja väsyny, mutta eiköhän se näillä aamuilla voiteta ;) Ja oon kyl jo reenannu tota unirytmin sekottamista, kun katoin viime yönä mun enon kans Ducksien pelin 03-06 ja nukuin tänään 14 päivällä että jes! Hyvä peli oli mutta meni sitte rankuilla häviimään, ei näin! No, tänään tulee varmaan uni hyvin ja huominen päivä sitte nukutaan ja ladataan akkuja viikon haasteita varten.

Nyt meen täästä naattimaan saunaan ja syömään hyvää kala-katkarapuvuokaa ennen ku riksun kasarmi kutsuu taas :) Kirjottelen sitte ens vknlp että millanen tokavika leiri meillä oli, tokavika... ja sitte on enää loppusota, MIETTIKÄÄ :D Huh,, mutta nyt mennään eteenpäin ja mennään eteenpäin...heh


Palaillaan taas,
xoxo, Isbe  :)<3


näillä fiiliksillä kohti leiriä ja ens viikkoo x) :

YEAH! nyt naatitaaaaaaan<3