Varotan jo nyt tän kirjotuksen alussa, että saattaa löytyy normaalia enemmän kirjotusvirheitä, sillä hillun tääl yli 38 asteen kuumeessa, että tuosta :D! Pää ja koko kroppa tuntuu siltä, että se painais tonnin. Ihan perus syys-kipeilyä. Pitäkää mulle peukkui et tervehdyn pian :) Meinaa 2 viikkoo ja sit olis tiedossa taas yks leiri.

Viime viikko oli ohjelmaltaan mun mielestä sopivan monipuolinen, oli sopivasti kaikkee. Maanantaina meillä oli aamusta ohjelmassa kuntopiiriä ja olin iha fiiliksissä (koska olihan kyse liikunnasta<3). Edellinen kuntopiiri meil tais olla e-kauden iha alussa ja se oli sellanen iha mukava sykkeen kohottaja -piiri. Lihakset sai vähä hommia ja pieni hiki päälle. No tää kuntopiiri oli jotain aivan muuta! HUH :D Mun lihakset oli vielä toissapäivänä ihan mukavan hapoilla. Se kesti jtn tunnin ja tehtiin oikeesti joku noin 1000 lihaskuntoliikettä. Tossa oli sitä menoo ja meininkiä! Treenaan kyl itekki aika kovaa ja lähen salilta aina paikat hellinä, koska jos ei tuntuis missää, nii eihä siinä olis mitään järkee. Noh, me alotettiin tekemäl ojentajapunnerruksia, mitkä on tosi raskaita punnerruksia. Näyttää aika easyltä, mutta kun niitä on hetken tehny, nii ei enää paljoo naurata. Jos naistenpunnerrukset tuottaa jo vaikeuksia, niin tota ei jaksa kauaa. Aluks olin sillee, okei, oon treenannu normipunnerruksia että eiköhän tää mee. Jaksoin tehä varmaan joku 4-5 sarjaa niitä ( ja sarjoja oli yhteensä...niin paljon että menin laskuissa sekasin) sit koko kroppa rupes täriseen ja oli niin hapoilla, että naistenpunnerruksetkin tuntu ihan hirveeltä. Minä ja jätkät puhistaan ja ähistään ja liikutaan ku viimestä päivää. Lisäks siinä oli juoksua, hindukyykkyjä (jotka on tosi hyviä, kannattaa testaa joskus), vinoja ja normivatsoja, ylä-ja alaselkiä, kylkiä, kyykkyjä ja yhdistelmä liikkeitä näistä edellisistä. Raskaampaa teki viel se, että aina kun suoritettiin joku sarja, niin piti pysyy hyppelemällä kokoaja liikkeessä, olin et apua!!! Mut nyt jälkeenpäi ku mietin, niin jos olisin pysähtyny liikkeitten välissä, nii eihä koko hommasta olis tullu yhtään mitään :D En oo ikinä vetäny noin paljon liikkeitä ja noin hapottavaa treeniä tunnin sisään. Ja sitä hien määrää ... mm-m... kun pääsi suihkuun, niin tuntu et oli taivaassa. Siinä ku oltiin suorittamas vikoi liikkeitä ja olin iha litimärkä tukkaa myöten nii jätkät oli vaan sillee :" Miten voi hikoilla noin paljon?" Vastasin vaan, et voi kuule hei, h e l p o s t i ! Normaalisti vetää kuntopiiriä topissa ja shortseis, niin sama verkkarit päällä ... niin lopputulos on aika kosteahko. Mutta ton jälkeen oli tosi loistava fiilis vaikka olikin ihan kuollu; jaksoin tehä kaikki liikkeet, vaikken ollu aina hirveen nopee ja pysyin jätkien perässä ja selvisin. Siihen nähden pysyny iha hyvässä tikissä, vaikka perus treeniohjelma on iha sirpaleina intin takia ja futistreeneissäkää ei oo pystyny käymää. Mutta kannellaan ja nostellan hirveesti juttuja taistelukamat päällä (ja välillä juostaankin) niin kyllä siinä pysyy lihakset hereillä. Sitten kun kotiudun niin alkaa kyllä sellanen reeni ettei mitään rajaa! Can't wait 8)

Loppu ma-päivä ja tiistai kerrattii vanhoja juttuja mitä oltiin opittu edellisviikolla. Kertaushan on opintonjen äiti, vai miten se vanha kulahtanu sanonta meni. Ja huomas, että muisti juttuja paremmin ku ne teki moneen kertaan ja kun oli sellasia jotka ei ollu syystä tai toisesta mukana aikasemmissa koulutuksissa, niin niitä sai neuvoo ja opettaa vähäse. Sitten oltiinki jo viikon puoles välis ja oli ampumista. Mun mielestä ne meni ihan ok:sti. Oon aina pelänny, että mulla tulee häiriö aseseen, ja oon sitten ihan paniikissa. On meille se häiriönpoisto opetettu, mut en uskonu et joudun sitä ikinä ite käyttämään. Yhtäkkii rynkky meni jumiin ja olin et great. No, tein sen häiriönpoiston ja kouluttaja oli siin vieressä, jäiks. Sain sen onneks taas pelittämään ja sain jatkettua. Vähän pelästyin kyllä, että what's happening?! Tää kun oli ohi niin mulla alkokin taas väijy, joka oli ke-pe, eli lyhyt väijy. Olihan se kiva, et kun väijy loppu pe, niin päästiin melkein heti lomille (vaikka sato vettä kun ... kaatamalla :P)

Väijyssä olo oli tosi jees ja aika menee siel nopeesti. Ja meillä on hyvä porukka siellä ja kaikki tulee toimeen kaikkien kaa, nii no probelm! + meidän esimiehet siel on mukavia ja niiltä voi aina kysyä jos tulee joko jtn pientä tai isompaa probleemia. Ilma ei kyl suosinu, perus syksy että sataa vaan koko aja ja kaikki vaatteet on märkänä ja kengistä tulee vesi läpi :D Vaikka kuinka lankkaisin mun maihareita, niin kyllä se vesi jossain vaiheessa löytää tiensä sinne mun kuiviin sukkiin. Onneks on kuivauskaapit ja patterit <3. Tuntu kyllä tosi oudolta olla vaan 2 ja puol päivää tuolla, kun viime kerralla oli sen 10 päivää ja tuntu et seki meni sillon suht nopeesti. Tossa 10 päivässä sai kyl niin paljon harjoteltua noita juttuja, että nyt oli ihan vanha tekijä-olo. Mutta ei se todellakaan mee niin, vasta sitten voin sanoo että oon vanha tekijä, kun on viimeset väijy-vuorot edessä :).

Niin tosiaan on nyt kipee. Mulla oli to-iltana vähä outo tunne kurkussa ja rupesin pikku hiljaa yskiin ja aattelin et ei täs mitään. No, pe kun tulin kotiin niin aattelin lähtee salille, mutta meinasin yskii keuhkot pihalle niin äiti sano ettet kyl lähe ja iteki olin sillee että juu ei, nyt jää kuntoilut väliin. Lauantaina oli sitte taas vähän kipeempi olo ja sit se kuume nousiki. Mutta en oikeesti kässää, siivilissä saatan olla flunssas/nuhassa ehkä sen kerran vuodessa jos sitäkään. Nykyään kuumettakaa ei oo niin usein ku pienempänä, viimeks joku 2 vuotta sitten,,, muistaakseni. Nyt tuntuu, että oon joka kuukausi köhiny tuolla ja kurkku ollu kipee. Jos nään että joku yskii ja ei laita kättä suun eteen, niin tuun varmaan siitä jo kipeeks :D Siltä tää rupee ainaki tuntuun! Mulla on normaalisti hyvä vastustuskyky, mutta tuolla kun on tiettyä pientä jännitystä ja stressiä, niin tottakai kroppaan iskee paljon helpommin kaikki virukset ja pöpöt. BLÄÄH! sanon minä. Kun oli koulus niin pysty vaan jäämää himaan sairastaan ku oli ilmottanu koululle, mutta tuolla on vähän erilaiset säännöt. Huomenna mun on kyllä mentävä lääkäriin, koska tää olo ei lähe muuten millään pois ja haluisin sinne leirille päästä kuitenki, ku viimekski oli tosi tosi kiva leiri! =) Hope for the best!

Oli kyllä niin uskomatonta nähä kun vanhat spollet kotiutu viime to. Mitä ihmettä, TJ 0, oikeesti, ette oo tosissanne?! :D Ne oli ihan fiiliksissä ja hehkutti vaan ja näytti kaikille, että on enää vaan näin vähän jälellä. Itelle ei tullu mitään nyyh-oloo, et mäki haluun. Rupes vaa tos viikol miettii, et jokaselle saapumiserälle koittaa se viimenen aamu, tavaroiden palautus ja portista ulos käveleminen. Samanlainen fiilis oli sillo, ku vuotta vanhemmilla oli yo-juhla, ja olin ihan että wow, mä, minä! oon ens vuonna tuolla. Sitte koitti se hetki, kun saatiin ne todistukset ryhmänohjaajilta ja painettii lakki päähän niin se tuntu uskomattomalta. Siinä sitä oli, onnellisena ja sairaan ylpeenä. Ylioppilas, yeah!!! Fiilikset heitteli onnellisesta haikeeseen. Voin vaa kuvitella mikä se fiilis on sillon ens vuoden maaliskuussa. Aina on ne jotka siellä joutuu kattoo ku muut kotiutuu ja aina on ne jotka lähtee himaan hehkuttaen. Kyllä voin jo nyt sanoo, että sillon NIIIIN juhlitaan ja otetaan ilo irti. Sellanen kokemus on ollu jo tähän asti että oksat pois! :)

Palaillaan taas intin ihmeelliseen maailmaan,
xoxo, Isbe<3 :)

Sopiva fiilistelybiisi tähän pimeeseen ja kylmään syksyyn: (pst... Calvin Harris vaa tekee hittii hitin perää<3)